Hupsista. Olen ihan unohtanut blogittaa viimeisen työni. Tässä se nyt kuitenkin on:
Uusimmasta Ullasta Korpinpohja-kämmekkäät. Näiden oli tarkoitus olla isänpäivälahja, mutta ilkeän flunssan takia isä pääsi nauttimaan niistä vasta muutaman päivän jälkikäteen.
Malli oli helppotajuinen ja mukava neuloa... siis heti kun sain ruutupiirroksen käsiini. Se nimittäin puuttui Ullan sivuilta. Onneksi on Ravelry, jossa voi huhuilla piirroksen perään, eikä mennyt edes paria tuntia, kun suunnittelija jo laittoi puuttuvat osat näytille. Keskellä yötä. On tämä nykymaailma näppärä ja nopeatempoinen :D
Alkuperäisessä mallissa ei yläreunassa ollut tuota ainaoikein-reunusta, mutta pidän symmetriasta, ja siksi lisäsin sen siihen. Nyt kämmekkäät ovat molemmista päistä samanlaiset. Kokovalintakin näyttää osuneen nappiin. Kyseessä siis koko L, ja langankulutus... noh, en punninnut. Ehkä 70-80 grammaa? Samasta kerästä olen aikaisemmin neulonut Opus Spicatumin, ja lankaa jäi vielä ylikin.
Mies muuten ihastui näihin kämmekkäisiin, koska ne kuulemma näyttävät ritarin haarniskan hanskoilta. Käski neuloa niiden seuraksi jonkinlaisen hupun, niin että voisi sitten leikkiä ritaria. Pitäisi kai neuloa miehellekin tällaiset... ja se huppu. Veljenpojilla voisi olla hauskaa, kun setä ilmestyy paikalle ritariksi pukeutuneena :D
Vaari muistelee - "Kun olin pikkuinen vielä"
-
Tässä seuraava osa isäni eli vaarin kirjoituksia
Sanotaan, että dementikko muistaa vanhoja asioita paremmin kuin vasta äsken
tapahtuneita. Mä en muista m...
10 tuntia sitten
3 kommenttia:
Kivat kämmäkkäät. Kokeilin niitä ja ne tuntuivat oikein hyviltä käsissä. Se ainaoikea kerros siellä lopussä on ehdottaman hyvä, se jotenkin tukee käsinettä.
Komiat kämmekkäät. Ihana isänpäivälahja, varmaan oli isäkin mielissään.
Mä löysin just oman isäni lahjan hedelmäkorista. Meillä pitää aina pistää tavaroita piiloon ja sitten välillä iskee dementia :)
Tosi kivannäköiset kämmekkäät!
Lähetä kommentti