Totoro, Kotoro vai Mamuro

Nuorin tyttäristäni lähetti minulle kuvan Totoro kanssista ja kysyi voisinko ommella sellaisen hänelle. Mikäs siinä, kankaita kun minulta löytyy kaapista vaikka kuinka paljon. Soittelin vielä muutaman puhelun hänelle, että saisin kaikki asiat kohdalleen. Minkä kokoinen kassin tulisi olla, kuinka pitkät sangat ja ompelisinko vuoriin taskun. Kun kaikki oli selvitetty ei auttanut muuta kuin siirtyä ompelukoneen ääreen.

Kassi valmistui ennätysajassa ja päivällä jo soitelin, että kassin voisi hakea. Niin siinä sitten kävi, kun tytär tuli kassia hakemaan hän totesi että Tontero on kylläkin harmaan värinen eikä musta. Minusta kuvassa se oli ollut mustan värinen. Onneksi kassi kelpasi, ehdotin sille nimeksi Kotoro kun se oli tehty kotona mutta nimi ei kelvannut vaan se ristittiin Mameroksi, ihmettelen vaan mikäköhän vuoksi.

Pöllöt heräilevät laulamaan

           Pöllö istui puussa ei oo pöllöllä hampaita suussa.

Työkaveri kiikutti minulle mustavalkoista kuvaa lapsesta jolla oli pöllöhattu päässä ja kysyi osaisinko tehdä samanlaisen hänen tyttärelleen. Lupasin kokeilla ja tehdä kokeiluversion. Niinhän siinä sitten kävi, että kokeiluversioita tulikin kaksi ja toinen hatuista meni tyttärelle ja toinen äidille.

Samalla systeemilla voisi kehitellä vaikka minkälaisia eläinhahmoja . Mieleeni tulee vaikka kissa, kettu,  ilves ja karhu.

Helmiä ja lisää helmiä

Sain tilauksen tehdä ruskeasta langasta helminauhan. Kaupat olivat täynnä mitä erinvärisiä lankoja mutta ohutta ruskeaa lankaa ei kyllä löytynyt. Kuvassa näyttää, että toisen helminauhan lanka on valkosta, todellisuudessa se on vaalenruskeaa mulinilankaa ja ruskea on hiukan mohair tyypistä neulekonelankaa. Langat löytyivät omasta lankavarastosta.
Väripilkun antaa punaisesta kotiväkilangasta neulottu kännykkäkotelo. Helminauhan sisällä on punaiset helmet.

Helmien saaja sai valita kumman helminauhan haluaa, vai haluaako molemmat. Niinhän siinä kävi että molemmat helmet menivät samalle henkilölle.

Viekas kettu kainalossa

Lumet sulavat ja kettu on noussut kolostansa kurkistamaan ensimmäisiä keväänmerkkejä. Kettu miettii, pääseekö se vielä tänä vuonna kietoutumaan kaulanympärille .

Kettu on neulottu 7 veikasta ja Nallesta kaksinkertaiseksi. Seuraavaa kettua pitää hieman parannella. Hännänpäästä puuttuu valkoista sekä neuloessa olisi voinnut käyttää pienenpiä puikkoja.

 Kettu näyttää hieman surulliselta kun se joutuu katsomaan alaspäin mutta sehän on vaan tottumiskysymys.

Kettu Repolainen pitkä hänta väärä sääri ja vähän läntä kulki metsätietä hiljallensa ja mietti mistä saisi ruokaa...

Viimeiset säärystimet tänä talvena

Ensimmäisenä on Nallelangasta neulotut säärystimet. Säärystimet on neulottu periaatteella, neulo ja katso mitä syntyy. Jalassa ne tuntuvat kevyiltä ja ilmavalta eivätkä ole liian kuumat sisälläkään.

Mustat säärystimet on neulottu 7 Veikasta. Ne ovat todella pitkät ne ylettyvät nilkasta polven yläpuolelle.
Punaiset säärystimet on neulottu Nalle Aloeverasta ja ne ovat vaan kaksikymmentä senttimetriä pitkät.

Aurinko on paistanut nyt muutaman päivän ja on aika siirtyä tekemään jotakin keväistä ja kevyttä. Täytyy laittaa mietintämyssy päähän ja antaa luovuuden kukoistaa. Haluan toivottaa kaikkille ihania aurinkoisia päiviä.

Helmikoruja

Tässä taas kasa helmikoruja. Sukkapuikoilla on ensin neulottu pitkiä putkiloita ja sen jälkeen helmet pujotetaan putkiloon ja neulotaan kiinni joka helmen välistä.

Kännykkäkotelo on neulottu helmineuleella ja virkattu ympäri kiinteillä silmukoilla ja avainperä ommellaan kiinni koteloon.

Tässä lähikuvassa näkyy helmien värit. Moniväriset helminauhat on kiva yhdistää eri vaateiden kanssa, kiinnitän myös niihin töissä nimikortin eli ne ovat monikäyttöiset.

Töissä helminauhat ovat välillä kovassakin käytössö, mutta ne kestävät hyvin eikä niitä tarvitse varoa että ne menisivät rikki.

Mustat säärystimet

Talvi sen kun etenee ja kevätauriko paistaa mutta vielä tarvitaan säärystimiä. Nallelangasta neulottuja 20-24cm pituisia säärystimiä, vai ovatko nämä nilkanlämmitimiä, ihan miten vaan.

Eilen tyttäreni muistutti minua, että olin luvannut neuloa hänelle mustat pitkät säärystimet. Olin ihan unohtanut luvanneeni. Kai niitä ehtii vielä neuloa jos ei valmistu täksi talveksi niin tuleehan niitä talvia vielä.

Kauluri ja kämmäkkäät

Ajanvietettä arkeen. Otin esille pyöröpuikot ja aloin neulomaan, lankakaan ei ollut mitään erikoista, olin ostanut sen joskus Lidlistä. Kuvassa ei oikein näy mutta langassa on pieniä erivärisiä pisteitä.

Lankaa oli niin paljon, että neuloin siitä vielä kämmäkkäät. Ihmettelin, miksi pitsineuleesta ei tule samanlaista kuin kaulurissa mutta jatkoin vaan neulomista ja ajattelin, että tuleehan niistä ainakin paksummat. Pulma ratkesi, olin aloittanut pitsineuleen yhden silmukan liian aikasin. Kivan näköinen neule siitä kuitenkun tuli ja päätin käyttää seuraavassa työssä samaa neuletta.

Kukkia, kukkia lisää kukkia. Luulen, että minusta tulee oikein kukkamaakari kun aina työnnän noita kukkia joka paikkaan.

Karpaussaaristolaisleipä

Nuorin tyttäreni tuli leipomaan  kansani leipää ja päätin laittaa kuvia tänne blogiin. Ohje on otettu Hiidenuhman keittiö blogista. Pitää sanoa, että on kyllä niin hyvä leipä, että kannattaa kokeilla. Vaikka minä en karppaakaan leipä maistuu herkulliseta ja on todella hyvä vaihtoehto jollekin makealla herkulle.

Piimä lämmitetään ja lisätään suola ja hiiva. Sitten vaan aineet ohjeen mukaan järjestyksessä kattilaan ja sekoitetaan aina välillä.

Leipien annetaan nousta 1,5 tunttia ja paistetaan uunissa ensin tunnin ja sen jälkeen peitetään foliolla ja annetaan olla uunissa vielä puoli tuntia. Kuvaa valmiista leivistä ei löydy, en tiedä oliko syynä liian hyvä leipä ja sen myötä hävisivät parempiin suihin vai mikä. Täytyy muistaa ottaa kuva valmiista leivistä kun seuraavan kerran leivon.

Ekovaippa

Ajattelin ensin laittaa tämän ensimmäisen kuvan viimeiseksi ja kiusata lukijoita, mutta se olisi ollut liian uhkarohkeata.
Tyttäräni koiralla on taas juoksut ja hän ei suostu pitämään muita kuin tälläisia housuja. Tein viime vuonna jo muutamat ja ne osoittuivat hyviksi.

Kaapin perukoilta kaivoin tälläista hauskaa kangasta ja pehmukeosan leikkasin t- paidasta moninkertaisena.

Ensimmäiseksi ompelin reiän ja sen jälkeen reunat ja pehmukket tulevat reunan sisään, sitten vaan tarrat paikoileen ja kuminauhat kiinni.

Vaikka tämä on yksinkertainen malli on siinä aikamoinen ompeleminen. Täytyy vielä ommella muutama pari lisää, että niitä on tarpeeksi ja voi vaan heittää käytön jälkeen pesukoneeseen.