Valkoviitta kakkonen

Tämä "valkoviita" on tehty jo kesäkuun alussa, kun mietin mitä lähettäisin "vanhalle" hyvälle ystävälleni syntymäpäivälahjaksi. Pengoin lankavarastoani ja löysin sieltä valkoista virkkauslankaa. Minä olen tykännyt tästä mallista ja niin päätin virkata sellaisen ystävälleni. Niinkuin jo tiedätte, en halua tehdä työstäni samanlaisia, vaan jokaisessa työssä pitää olla jotakin omaa. Tein kuvioista hieman pyöreämmän ja reunat virkkasin ketjusilmukoilla pari kierrosta. Tähän malliin en laittanut ollenkaan hapsuja, koska on helpompi kuivatella liinaa pesun jälkeen.

Toivottavasti liinasta ei tullut liian suurta kun, ystäväni on niin hentoinen.

Saa nähdä kuinka monta "valkoviittaa" minä vielä virkkaan. Tuntuu kylläkin, että voisin jo vaihtaa mallia vaikka tämä malli on ollut mieluinen.

Kalalankalaukut

Työkaverini kysyi minulta virkkaisinko hänelle pienen laukun jota voisi pitää olkapäällä ja se ulottuisi juuri vähän kainaloiden alapuolelle. Sitten siinä voisi olla hapsut ja pieni läppä. Vuorikangas pilkottaisi keskeltä laukkua. Näiden ohjeiden avulla virkkasin ensin vähän korkeamman ja sitten vähän matalamman laukun.

Lanka on 12-säikeistä kalastajanlankaa, vuori ruudullista puuvillakangasta, ja nappien virkaa hoitaa ruskeat helmet.






Jos oikein katsoo, näkee, että laukkujen hihnojen kiinnitykset ovat vähän erilaiset.

Kerran eräs rouva kysyi minulta. Miksen laita koskaan mitään ohjeita tänne? On todella vaikeaa laittaa ohjeita kun minulla itsellänikään ei niitä ole. Alan vain virkata ja samalla kun työ edistyy, suunnittelen seuraavaa vaihetta, jos en ole tyytyväinen puran työn ja aloitan taas alusta.

Valkoviitta kolmonen

Virkuukoukku ei kyllä pysy minulla naftaliinissa, sillä tuntuu etten pysty istumaa tuolilla ellen tee jotakin käsillä. Jopa autoreissutkin virkkaan, onneksi kauppareissut eivät ole aina niin pitkiä. Kaapit vaan täyttyvät kaikenlaisista virkkuutöistä, onneksi tämä liina sai hyvän kodin Vanttilasta.


Lanka on tavallista puuvillaista virkkauslankaa. Ohje kirjasta Stitch´n Bitch Koukussa, Virkkaajan käsikirja.

Pussukoiden pussukat

Kännykkäpussukoiden kavalkaadi näköjään jatkuu vuoodesta toiseen. Muutama vuosi sitten pähkäilin minne laittaisin kännykän kun minulla ei ollut taskua hameessa enkä aina viisinyt ottaa laukkua mukaan. Ajattelin myös, että kännykkäkotelon pitäisi olla sellainen ettei kännykkää tarvitsisi ottaa pois sieltä kun vastaa siihen tai soittaa sillä, näin syntyi viekattu kotelo jossa molemminpuolin on ketjusimmukkarivistö.

Kotelon ideana on se, että kännykkä pujotetaan sisään nurinpäin ja kun nostat sen korvalle se on valmiina oikeinpäin. Nauhan pituudesta riipuen sitä voi pitää olkapäällä, kaulassa tai vaikka vyötäröllä.


Tässä rivi erilaisia kännykkäpussukoita. Olin viimeistä päivää töissä ja kaulastani roikkui tälläinen pussukka.Työkaverit alkoivat kilpaa huudella, että haluavat myös itsellensä tuollaiset. . Luulin jo ajan ajaneen näiden pussukoiden ohi, sillä suunnittelin ja virkkasin näitä jo muutama kesä sitten. Olin nähtävästi väärässä.

Tässä on hempeä vaaleanpunainen kännykkäpussukka joka on tehty eskari-ikäiselle tytölle. Siihen on vielä ommeltu koristeeksi kukkapaljetteja . Lapsille tarkoitetuissa pussukoissa on turvallisuussyistä kantonauhassa tarranauhaa.



Lankana käytin etupäässä Kotiväkeä, mutta tuli tehtyä muutama myös kalastajalangasta ja Virkkauslangasta. Yhteen pussukkaan meni yllättävän paljon lankaa ja ajallisesti nauha vei puolet enemmän aikaa kuin itse pussukka.

Pussukoihin saa erilaista ilmettä napeilla, hapsuilla tai sitten voisi vaikka virkata pieniä kukkia niihin ja vaikkapa muuten vaan leikkiä eriväsillä langoilla. Ajattelin joskus liimata tai ommella pieniä timantteja. Se voisi olla sellainen juhlamalli.

Neulutut pitsihuivit

Neulominen ei ole minun juttuni. Olen aina kauhulla katsonut neuleohjeita. Vuosien varrella olen yrittänyt lukea ohjeita ja neuloa niiden mukaan, mutta aina sauhu on alkanut kohota päästäni ja käsityö on lentänyt seinään.

En tiedä onko ikä tehnyt tehtävänsä vai olenko saanut pidemmän pinnan. Eräänä päivänä Linnea toi Novita kesä 2009 -lehden minulle ja siinä oli tämän huivin ohje. Jouduin kyllä alottamaan huivin viisi kertaa ennenkuin ohje avautui minulle. Violetin tein kokonaan ohjeiden mukaan ja seuraavat yhden mallikerran kapeammaksi. Lankana oli Novitan Rose Mohair, ohjeessa suositeltiin kahdeksan puikkoja mutta minä neuloin seiskan puikoilla.


Olen ylpeä, että olen taas oppinut uuden taidon. Linnea kiikutti minulle jo uuden mallin ja isäntä osti vihreää Rose Moharia.

Olen saanut neulomisvamman. En tiedä miten tuo on onnistunut tylpillä muovipuikoilla, mutta niinpä vain vasemmassa peukalossa on pieni, mutta syvä, haava, joka tekee neulomisen mahdottomaksi. Neuletöiden sijaan esittelen siis teille blogilemmikkini:


Olkaa hyvät... tässä on BLOGISIILI! Kuvaan pääsivät myös kukkaset, jotka salaperäisesti ilmestyivät takapihallemme, jolle ei ole tehty mitään, siis ei yhtään mitään, ainakaan vuoteen. Siinäpä tiedossa kesän 2009 projekti...

Ensimmäinen UFO selätetty!

Lähdinpä mukaan tämän vuoden Fufo-projektiin, kun noita keskeneräisiä töitä on kaappien perukoille kerääntynyt. Minulla on yhdessä kaapissa ihan erillinen fufohylly, jonne nuo onnettomat tekeleet ovat jääneet marinoitumaan. Lanka-arkussakin taitaa marinoitua muutama fufo, samoin kuin rahissa. Ja ompeluvälinelaatikossa taitaa majailla keskeneräinen sammakkopipo. Hmm.

Ufoissa löytyy ainakin:

• ET-kassi, koukulla kesästä 2007. Vuosikertafufo, siis.
• Virkattu Adipose Baby (ei varmaan sano mitään niille jotka eivät seuraa Doctor Whota, mutta näette sitten). Tuore fufo, kuukauden vanha vasta. Pitäisi täyttää ja ommella kasaan.
  
• Noro-huivi, alkuvuodelta, pääteltävänä kymmeniä langanpäitä (sen siitä saa kun käyttää jämälankoja)
  
• Pari vauvan villatakkia ja vino pino pikkuruisia sukkia (villatakit jo liian pieniä niille vauvoille joille alkujaan niitä suunnittelin)
  
• Lapsen sammakkopipo
  
• Minna Canth -huivi (Purkuun? Pitää miettiä.)
• Karusellista neulottu Buttony, pääteltävä, kainalosaumat, napit
  
• Novita Popista neulottu taikajakku, joka on minulle liian pieni. Purkuun? Toisaalta, mitä minä sillä Popilla teen?
• Raidalliset polvisukat, ensimmäinen sukka melkein valmis
  
• Lohikäärmehuivi, melkein valmis
• Kaverille menevät siililapaset
• Nörttilapanen, ensimmäinen neulottu
• Korpinkynsi-laukku, tämäkin vuosikertaufo
• Molly Weasley -pipo
  

Samaan aikaan työn alla edelleen Decimal ja Mimosa. Epäilenpä että kahden fufoilukuukauden aikana en saa kaikkia ufoja pois kuljeksimasta, mutta jos tähtäisi vaikka siihen että puolet pois.

Ensimmäinen fufo onkin jo selätetty, nimittäin ET-lehden parinvuoden takainen kesäkassi. Tämä kassi oli kerran jo lähes valmis, kunnes huomasin että olin virkannut kädensijat väärin, grr! Purkamaan siinä jouduttiin... ja sitten kassi joutuikin kaapinperälle pariksi vuodeksi. Nyt virkkuuosuus kuitenkin on valmis.

Mustaa Kotiväkeä, kulutus ehkä noin 3/4 kerää (aika pikkuinen kassi, mutta ei se mitään), koukku 2 mm.

Kassi tarvitsee vielä vuorin, mutta sen ompeleminen ilman ohjetta ylittää minun ompelutaitoni. Delegoin siis kassin kankaan kera äitini hellään huomaan, ja toivottavasti kassi sieltä palautuu minulle vuorillisena. (Taustalla muuten näkyy vuonna 2007 ommeltu farkkuhame, joka on ollut todella kovassa käytössä.)

Decimal: 0,5 jakkua

Jei, Decimal etenee! Mutta kuvia en nyt tähän hätään saaa. Sain eilen neulottua kainaloihin asti ja aloittelin jo hihaa. Päätin jättää liehukkeet kokonaan väliin, ja aloitin siksi 103:lla silmukalla. Silläkin tulee jo melko laaja hiha. Ohjeen mukaisella 153:lla silmukalla tulisi ihan hurjan leveä hiha. Katsotaan nyt miten tämä onnistuu näillä silmukkaluvuilla.

Linnean kirjahyllystä: Big Girl Knits

Elokuussa tilaamani Big Girl Knits saapui vihdoinkin noin kuukausi sitten, mutta enpä ole muistanut esitellä sitä täällä. Pelkäsin jo jääväni ilman koko kirjaa, kun Amazon yhtenään siirteli kirjan toimituspäivämäärää. Tällä kertaa vanha sanonta siitä, että hyvää kannattaa odottaa, piti paikkansa.

Viime vuoden puolella esittelin ja arvostelinkin jo sarjan toisen osan, More Big Girl Knitsin. Tämä ensimmäinen kirja on aika lailla samanlainen, mutta jotenkin hieman kotikutoisemman oloinen. Sanotaanpa kuitenkin heti alkuun että tämä on ehdottomasti viiden tähden kirja, ja tulee luultavasti olemaan yksi niitä kirjoja, joita käytetään ja luetaan uudestaan ja uudestaan.

Täytyy myöntää että odotukseni tämän kirjan suhteen olivat korkealla. Pidin niin kovasti tuosta More Big Girl Knitsistä, että selasin hyvissä ajoin ja useaan kertaan Ravelrystä että mitä kivaa täältä löytyykään. Suosikkilistalleni pääsivät jo ennen kirjan saamista sellaiset mallit kuin Bombshell (Ravelry), Cherry Bomb (Ravelry) ja Mimosa (Ravelry). Siksi petyinkin kun sain kirjan käsiini. Tässäkö se olikin?

Kesti hetken aikaa ennen kuin tajusin että vika ei ollut kirjan ohjeissa, vaan kuvissa. Kirjan kuvat ovat jotenkin kovin amatöörimäisiä verrattuna kakkososan kuviin. Esim. Bombshellin suhteen on käynyt sellainen moka, että pusero on kuvattu nurin päin!

Jostain luin että valokuvaaja ei osannut erittaa puseron oikeaa ja nurjaa puolta. Jotenkin aika uskomaton juttu, varsinkin kun esim. puseron kaula-aukosta näkee että kyseessä on nurja puoli. Tuota on sitten yritetty paikkailla kirjoittamalla kirjaan että puseroa voi pitää oikein tai nurinpäin, oman maun mukaan. Todella harmi... pusero on nimittäin todella kaunis, mutta kirjan kuvissa se ei pääse oikeuksiinsa.

Noh, onneksi Ravelrystä näkee lisää kuvia, jossa neuleet pääsevät paremmin oikeuksiinsa. Ja kun hetken olin selannut kirjaa, niin alkoivat kuvienkin neuleet miellyttää silmää.

Muuten kirja sisältää myös kaikenlaista hyödyllistä tietoa esim. siitä millaisia lankoja ja malleja kannattaa suosia, ja siitä miten valitaan neuleeseen oikea koko juuri omille mitoille, siis osittain samaa juttua kuin More Big Girl Knitsissä. Rintalaskosten tekeminen lyhennetyillä kerroksilla selitetään juurta jaksain. Osassa ohjeista on myös modauksia erilaisille vartalotyypeille, lankamääriä myöten. Esimerkiksi ohjeessa saattaa lukea että suoravartaloiset tarvitsevat kokoon XXL yhteensä 10 kerää lankaa, mutta pepukkaat tai mahakkaat 11 kerää.

Aivan kuten toisessakin kirjassa, kaikissa malleissa on kerrottu sopiiko kyseinen malli erityisen hyvin mahakkaille, pepukkaille vai rintaville naisille. Myös vaikeustaso kerrotaan. Ohjeet ovat ainakin näin yhden testatun ohjeen perusteella hyvin ja selkeästi kirjoitettuja, ja helposti seurattavissa vaikka ei olisikaan neulonut englanniksi kovin montaa kertaa.

Olen siis aivan koukussa tähän kirjaan, ja oletettavasti tässäkin blogissa tullaan näkemään näitä neuleita enemmänkin. Mimosa on jo puikoilla...

Sorruin... kaksi kertaa :D

Olin vakaasti päättänyt, että neuloisin kiltisti Decimalin loppuun, sivussa viimeistellen kaappien kätköistä löytyviä ufoja, mutta Ravelryn puolella houkuteltiin kovasti yhteisneulomaan Mimosa-shaalia, joka löytyy Big Girl Knits -kirjasta. Tuota shaalia olen kuolannut jo iät ja ajat, ja kun kyseinen kirja vielä löysi tiensä näppeihini pari viikkoa sitten, niin... noh, sorruin.

Nappasin kaapista kauniin tummansinistä vuosikerta-Butterflyta ja käväisin ostamassa vähän helmiä... ja ei kun Mimosa puikoille. Siis sen jälkeen kun ensin olin pujotellut ensimmäiseen kerään 500 helmeä. Alussa silmukoita on 599, joten hidasta puuhaa tuo on, mutta olen ihan lapsellisen innoissani helmien neulomisesta langan joukkoon. Vielä yksi kerros, ja saan aloittaa reunuksen kuvion!

Olen minä Decimaliakin neulonut, tänään kahvilassakin pari tuntia. Kaverini (se sama joka sai punaisen Cousteau-pipon) kauhisteli sitä että laukussani oli iso pussillinen lankoja. Kuulemma säällinen määrä mukanakannettavaa lankaa on korkeintaan 100 grammaa. Miehet! :D

Ai että mitä lankaa minulla oli laukussa? No ei mitään kamalan erikoista, puoli kiloa Avanti Cottonia vain, punaista ja vaniljankeltaista. Käväisin tänään nimittäin Lankamaailma Nordiassa, vihdoinkin. Eksyin kahteen kertaan menomatkalla ja kerran tulomatkalla... mutta mitäpä sitä ei lankojen eteen tekisi. Olihan se kiva kauppa, vaikka olen enemmän tykästynyt Menita Outletiin. Pitää kuitenkin syksyn tullen käydä tuolla hamstraamasa vähän Maijaa ja Jannea. Nyt keväällä en viitsinyt ottaa niitä kaapin täytteksi, vaikka olivatkin tarjouksessa.