Pukin kontista pilkistää... sukkia! Osa I

Joulu oli tänä vuonna aika sukantäyteinen. Yleensä ei kamalasti välitä sukkien neulomisesta, kun niitä pitää tehdä kaksi samanlaista aina, ja se on tylsää. Tänä vuonna iski kuitenkin sukkavimma, ja niin lähes koko suku sai työntää varpaansa lämpimään villaan.

Aloitin syystalven sukkaprojektin yksinkertaisilla raitasukilla, joiden parissa oli hyvä muistella miten se sukkien neulominen nyt menikään. Siskolle lähtivät nämä tummanpunaista ja pinkkiä yhdistävät raitasukat. Siskon mies (joka jäi ilman joulusukkia, kun aika loppui kesken) tilasi jo itselleen samanlaiset, mutta sinisillä raidoilla.

Sitten iskin puikoille ensimmäiset pitsisukkani ikinä, nimittäin anopille punaiset Kertut. En varmaan ikinä ole kiroillut niin paljon kuin näitä tehdessä, koko ajan meni joku pieni juttu väärin tai kantapäästä tuli vino tai langankierto tippui ja karkasi... ja sitten piti purkaa puoli sukkaa. Lopuksi vielä lanka loppui kesken, kun toisesta sukasta puuttui enää kärkikavennus... ja kaupasta haettu uusi kerä oli tietenkin eri erää, ja väriero oli todella selkeä, ja lankakin jotenkin ihan eri tuntuista ja ohuempaa. Argh. Lopulta ne kuitenkin valmistuivat.

Ensimmäisen Kerttu-parin jälkeen halusin kuitenkin kokeilla vielä uudestaan, ja niinpä äitikin sai omat, Martta-langanpunaiset Kertut. Näitä oli sentään vähän mukavampi neuloa, mutta epäilen että nämäkin tuli neulottua keskimäärin kahteen kertaan, ennen kuin valmistuivat. Kerttu on kiva ja aika helppokin malli, mutta ei oikein sovellu tv-neuleeksi, kun pitäisi muistaa laskea kavennuksia ja langankiertoja.

Kun suvun naisista oli sukatettu 3/4, oli Kerttu-kiintiöni jo aivan täynnä, ja oli aika löytää uusi malli.

Novita, talvi 2008 -lehdestä löytyi sukkamalli jota olen halunnut kokeilla jo jonkin aikaa. Kuva ei oikein kerro totuutta pintaneuleesta, se on sellaista vohvelimaista. Näiden sukkien sopivuudesta vastaanottajalle ei ole mitään tietoa, koska ne ehtivät jo aaton aikana eksyä jonkun muun kassin pohjalle. Toivottavasti löytävät vielä takaisin kotiin.

Kolme ensimmäistä sukkaparia ovat Seiskaveikkaa ja viimeinen Jussia, eli oikeastaan ihan samaa lankaa. Nyt kun joku vielä neuloisi minun varpaitteni peitoksi sukat...