Voihan tylsyys!

Löysinpä kaapista viime vuonna aloittamani Harry Potter -tupahuivin. Tekelettä ei ollut kuin kymmenisen senttiä, sen jälkeen taisin hukata toisen langan, enkä viitsinyt ostaa sitä lisää. Nyt muuttolaatikoista kuitenkin paljastui niin keskeneräinen kaulahuivi kuin lankakin, ja päätinpä tehdä projektin loppuun. Alkujaan minun oli tarkoitus tehdä huivi Kuoleman varjelusten jonotukseen, vaan en sitten ehtinyt. Onneksi joulukuussa on tulossa taas yöjonotettavaa, kun The Tales of Beedle the Bard ilmestyy. Jospa tämän huivin saisi siihen mennessä valmiiksi...

Neuloin kaulahuiviani tänään samalla kun valvoin koetta, ja olin ihan unohtanut että siinä luokassa on useampi Potteristi, m.m. tyttö joka elokuusta asti on pitänyt kaulassan Luihuis-huivia, jota hän ei suostu riisumaan edes oppituntien ajaksi, vaikka olisi kuinka kuuma. Tyttöä näytti neulomiseni kovasti huvittavan. Noh, opettajalla ja oppilaalla edes hieman samat intressit.

Kuvan laatu on karmaisevaa kännykkäkameralaatua, mutta parasta mihin tällä hetkellä pystyn. Ja voi että tuollaisen pyörökaulahuivin neulominen ohuella langalla on TYLSÄÄ! Ei sitten minkäänlaista haastetta. Kahdeksas mallikerta menossa ja niitä tulee ainakin viisitoista. Puolivälissä siis. Vihdoinkin.

Tämä on taas sellaisia töitä, että lopputulos on kiva, mutta tekeminen tylsää. Seuraavaksi pitää kai tarttua sellaiseen projektiin jota on kiva tehdä, mutta joka ei valmiina miellytä. Hmph.