Metsänhenki

Laitanpa välillä tällaisen kuvan tänne blogiin. Nimesin tämän kannon Metsänhengeksi. Olimme mieheni kanssa metsälenkillä tyttäreni koiran kanssa ja tälläinen komistus löytyi ihan polun vierestä. Rakastan metsässä kulkemista ja nautin metsän eri äänistä. Vaikka muualla tuulisikin niin metsä vaimentaa tuulen pieneksi henkäykseksi. Käyn aamuisin uimassa ja nyt keväällä on ihana kuulla satakielen laulavan kun saavun uimahallille, tai ihailla suuria valkovuokkomattoja jotka ovat kukkineet jo kuukauden ajan. Puhumattakaan kun puidenoksille muodostuu hiirenkorvat ja niistä puhkeaa kauniin lehdet kehystämään puita.

Kevät on niin ihanaa aikaa, vaikka itse olenkin syksyihminen. Olisi kauhea asua sellaisessa maassa jossa ei olisi eri vuodenaikoja.