"Vanha", rakas työkaverini puhui minulle jo vuosi sitten haluavansa oransin ponchon. Tuumasin siihen, etten ole nähnyt kaupoissa oranssia lankaa miesmuistiin. Aika kului, ja joka kerta kun olin lankojen kanssa tekemisessä katsoin löytyisikö minkäänlaista oranssia lankaa.
Vuoden alussa sitten osui kahtakin eri sävyistä lankaa näköpiiriin. Ostin kaikki kuusi kerää ja kotiin tultuani soittelin, että oliko tilaus vielä voimassa ja minkälaista mallia laitettaisiin. Päätin suunnitella mallin itse, eli jotain vanhaa, jotain uutta. Oikeistaan yhdistin monesta ponchosta niiden parhaat puolet tähän työhön.
Kuten varmaan huomaattekin, minun piti tähänkin työhön saada pampuloita. Nyt kyllä loppui pampuloiden teko, sillä olen siirtynyt vaikeampiin töihin.
Tältä se poncho sitten näyttää:
Valitettavasti tässä kuvassa poncho on minun päälläni, se on paljon kauniimpi omistajansa harteilla. Täytyy sanoa, että olen yllätynyt kuinka hyvin se sopii työkavelilleni ja väri on juuri oikea hänelle.
Loppusotavarusteita, apuvälineitä ja viime viikot parhaat hetket
-
Keski-ikäisenäkin joudun henkilökohtaisessa elämässänikin jatkuvasti
perehtymään uusiin asioihin ja asioimaan aivan uusissa paikkoissa.
Armeijassa oleva ...
5 päivää sitten
1 kommenttia:
Hieno poncho!!!Päätin alkaa lukea tätä blogia, koska olen ennenkin käynyt täällä...
Lähetä kommentti