Vermeitä vauvoille

Tällä kertaa en sanokaan itse mitään, vaan annan puheenvuoron suoraan tälle neidille.

"Hyvää iltapäivää vain kaikille! Minun nimeni on Eva-Samuela. Olen jo melkein 30-vuotias, vaikka ei sitä minusta uskoisi. Kauan sitten minä olin yksi Linnéan rakkaimmista leluista, mutta nykyään minä asustelen Linnéan kirjahyllyssä, erään mukavan siiliperheen naapurissa."
"Linnéa on viime aikoina väkertänyt paljon hattuja ja myssyjä ja muita vauvan vermeitä, ja hän pyysi minua esittelemään teille hieman tämän kesän muotia. Tämä hattu on virkattu valkoisesta villalangasta. Olen aivan ihastunut tähän, ja oikein harmittaa kun en saa pitää sitä, vaan se lähtee lahjaksi..."

"Tämän bambuisen sydänpipon oli tarkoitus mennä lahjaksi pikkuiselle Tindra Elenalle, mutta pipoon kuuluva pusero ei millään onnistunut, ja Tindra sai toisenlaisia lahjoja. Ihan hyvä, tämä pipo nimittäin sopii minulle oikein hyvin... eikö vain?"

"Tässä taas perinteinen kypärämyssy, jollainen varmaan jokaiselta hyvinpukeutuvalta pikkuiselta löytyy. Harmi vain että kauniit rusettini eivät oikein näy tämän myssyn alta."

"Lopuksi Linnéa vielä haluaa näyttää teille miltä minun takkini näyttää. Se on minulle vähän liian iso vielä, mutta se sopii toivottavasti paremmin pienelle tytölle, jolle se lähtee lahjaksi."

Ruusuinen ongelma

Eilen oli kaverin tyttären ristiäiset. Lahjaksi lähti lopulta ruusupeite ja vihreät pitsisukat. Toivottavasti ovat äidin ja pikkuisen Tindra Elenan mieleen.

Päätin sitten virkata peiton kanssa yhteensopivan villatakin, mutta hihoja tehdessä alkoi tökkiä. Ohjeessa lukee näin:

Käännä työn oikea puoli päällepäin ja virkkaa olkasauman molemmin puolin 24 p = 48 p. Virkkaa vielä 2. krs pylväitä ja aloita sitten hihojen kaventaminen. Kavenna joka 2. krs 8x1 s = 32 p.

Onko vika minussa, vai väittääkö tuo ohje että 48-8=32? Argh.

Puikkotilastoja

Vähän aikaa sitten pyysin arvuuttelemaan kuinka monta nelosen sukkapuikkoa kuvan pinosta lyötyy. No niitähän löytyi tasan 27 kappaletta! Viisi täyttä settiä ja kaksi orpoa puikkoa. Tamdidam... No, onhan noista vanhimmat jo varmaan parikymmentä vuotta vanhoja, tai ehkä vanhempiakin, jos ovat mummun tai famun perintöä...

Voldemort teki Horcruxin... sukasta?

Harry Potter and the Deathly Hallowsin ilmestymiseen on enää 60 päivää, ja ihan kuin tasalukujen kunniaksi törmäsin netissä Horcrux-sukkaan! Tuollaiset on pakko saada jalkaan, kun käyn hakemassa viimeisen Potterin kirjakaupasta heinäkuussa. Uusi tupakaulaliinakin olisi kiva, mutta sitä ei varmaan kesällä tarvita. Löytyisiköhän kaapista sopivaa lankaa Korpinkynnen väreissä...

Mutta eipä noista potteroinneista sen enempää. Tässä sen sijaan uusin kolmiohuivini, virkattu Novitan Havaijista. Kokoa on sen verran että ei yhden ihmisen kädet oikein riitä. Lankaa oli ärsyttävä virkata, ja tuo koko huivi oli oikeastaan vain tapa saada käytettyä Novitan tehtaanmyymälästä joskus vuosia sitten ostettua pussilankaa, mutta huivi onkin yllättävän kiva, ja on ollut jo ahkerassa käytössä. Parivuotias kummipoika tykästyi huiviin niin, että ei olisi ollenkaan päästänyt irti.

Viffalan ponchot

Tässä sarja ponchoja joita tein viime kesänä ja talvella. Mallina olen käyttänyt violetissa vanhaa 70-luvulla tekemääni ponchoa, vihreän ponchon olen keksinyt itse ja punaisen löysin Pirkka lehdestä. Eräänä päivänä Linnea toi minulle näytille villalangasta tekemänsä ponchon ,ajattelin heti miltä se näyttäisi puuvillalangasta tehtynä. Tein laskelmat kahteen eri kokoiseen ponchoon.

Ajan havinaa

Milla-nuken tein joskus 80-luvulla. Hän on aito stenernukke, jonka tein kursseilla. Linnea ja Elis ovat leikkineet sillä pienenä. Elis on tehnyt vasemmanpuoleisen tyynyn ja äitini oikeanpuoleisen.

Villasukkia

Linnea opetti kaksi talvea sitten, miten sukan kantapää tehdään ja sen jälkeen olenkin tehnyt kymmeniä pareja villasukkia. Suosikki sukkani ovat matalavartiset, joka neulotaan kaksinkertaisesta langasta. Ne ovat täydelliset kotisukat vilukissoille.

Tein myös "vauvasukat", mutta ne taitavat olla 1-1 1/2 vuotiaalle :)

Sorruin...

...nimittäin ostamaan lisää lankaa, vaikka kaapit on pullollaan vanhoja. Mutta kun Knittyssä oli niin hauskat BMP-sukat, jossa 80-lukulaisen Space Invaders -pelin hahmot vipeltävät kohti maailmanvalloitusta. Ja kun en ikinä ollut käynyt Korkeavuorenkadun Menitassa, ja pitihän sekin joskus kokea.

Tulostin sitten itselleni sukkien ohjeen ja raahauduin Menitaan, läpi rankkasateen ja tulvivien viemäreiden, vesilätäköiden välissä hyppelehtien (uudet punaiset kengät!), turistien sateenvarjoja väistellen. Olin tietysti unohtanut tulostaa itselleni kartan, mutta rohkeasti kuljin läpi rajumyrskyn, eksyin, etsin, eksyin uudestaan, harkitsin neuvojen pyytämistä komealta poliisisedältä, mutta löysin lopulta perille ilman apua.

Ja oli se sen arvoista! Aivan ihana kauppa! Ystävällinen myyjä etsi minulle heti sukkiin sopivaa lankaa (Fortissima Socka), ja tarttuipa mukaan vähän punaista puuvillalankaa alekoristakin... Punaisesta langasta tulee jonkinlainen virkattu kesäkassi, mutta en vielä tiedä millainen.

Kun pääsin kotiin, aloin tutkia puikkopussukkaa ja etsiä kakkosen puikkoja. Hupsista vaan, koko roska tipahti käsistäni (luultavasti tassuni olivat väsyneet päivän seikkailuista) ja puikot levisivät pitkin lattiaa. Minulla on ihan liikaa puikkoja! Eikä tuossa edes ole kaikkia, kun minulla on kesken ainakin yhdet lapaset ja yksi liivi, ja pyöröpuikkojakin tuntuu pyörivän nurkissa vähän siellä täällä.


Aloinpa sitten järjestellä puikkojani, ja arvatkaapas kuinka monta kapaletta nelosen sukkapuikkoja tuosta kasasta löytyi?

Pupupinssejä!

Sipin tekemät iki-ihanat apupupupinssit tipahtivat postiluukusta jo tänään. Ja voi että nuo ovatkin suloisia! Kaikilla pupuilla tuntuu olevan ihan oma persoonallisuutensa. Kuva ei todellakaan tee oikeutta pupuille, vaan ne ovat oikeasti paljon suloisempia kuin kuvassa. Niitä oli vaan todella vaikea kuvata.

Exchange Bag

Tämä valmistui jo viime viikolla, mutta en saanut aikaiseksi kuvata kuin vasta tänään. Kyseessähän on Stitch 'n Bitch: The Happy Hooker -kirjasta löytyvä Exchange Bag. Ohjeen mukaan kassi tehtiin jonkinlaisesta muovinarusta, mutta kurkkasin kirjastossa suomennoksen kansien väliin, ja siellä suositeltiin Malibua, joten siitä sitten. Onneksi Novitan tehtaanmyymälässä oli poistolankana turkoosia Malibua, suosikkiani.

Kassissa on vetuketjullinen kangasvuori ja kännykkätasku, joiden tekemisessä Viffalasta oli suuri apu :) Jos joku aikoo virkata saman kassin, niin sellainen vinkki että vaikka ohjeessa sanotaan että Malibua kuluu kolme kerää, niin kaksi varmaan riittää jos tekee ohjeen mukaan. Minä tein hihnasta melkein kaksi kertaa pidemmän kuin ohjeen laukussa, ja siltä otin kolmannesta kerästä vain ihan vähäsen.

Laukkukärpänen on tainnut puraista, sillä sorruin eilen ostamaan Eurokankasta pari palaa kangasta, joista olisi tarkoitus ommella laukkuja. Noh, laukkuja ei kai ole koskaan liikaa...

Hahtuvaunelmia, osa II

Tänään ne kauan odotetut hahtuvat sitten saapuivat, ja ovat aivan ihania! Ylhällä turkoosia ja pinkkiä (tai minun mielestäni enemmänkin jonkinlaista lilaa), alla Ruskaa ja Karamellia.


Mutta harmituksen harmitus, paketti oli nähtävästi pakattu kovassa kiireessä, sillä sain vain neljä vyyhteä, kun olin tilannut kuusi. Laitoin sitten sähköpostia, ja sain melkein heti vastauksen ja lupauksen siitä että puuttuvat hahtuvat tulevat lähipäivinä. Enköhän pärjää näiden kanssa muutaman päivän :)

Mitäs näistä nyt tekisi? Ainakin Sophie-laukku voisi olla kiva...

Vaihtokärpänen puraisi

Olen katsonut kiinnostuneena sukkavaihtoja ja salaisia joulupukkeja ja tropiikkipeittoja ja vaikka mitä hauskoja projekteja, mutta en ole koskaan uskaltautunut mukaan. Tänään kuitenkin rohkaisin mieleni ja ilmoittauduin Laukkuvaihtoon. Jännittää jo nyt millaisen "uhrin" saan. Tekee kovasti mieli alkaa suunnitella laukkua, mutta vielä pitäisi odottaa viikon verran.

Toinen projekti joka houkuttelee kovasti on Baijerilais-KAL, mutta en oikein usko että taidot ja kärsivällisyys riittävät tuohon. Houkuttelevaa silti. Maskotin yhteisvirkkuutempausta seurailen sivusta, kun en ajoissa huomannut tuota. Toisaalta en ole mitään maskotteja koskaan virkannut, niin en tiedä miten sujuisi. Pientä siilimaskottia olen miettinyt itselleni viime päivinä. Katsotaan nyt. Kolmiulotteisuus on jotenkin vaikeaa. Mutta kieltämättä Sammy the Hedgehog olisi minulle Se Oikea.

Viikonlopun tuotoksia

Viikonlopun käsityöt olivat enimmäkseen päättelyä. *huokaus* Onneksi mukaan mahtui muutakin. Viikonloppuna valmistuneet tekeleet:


Ylimpänä Yhteishyvän sivuilta löytyvä vauvan ruusupeitto, lankana Wool ja Nalle (liilat kukat). Virkkasin tuon ainakin vuosi sitten, mutta sain vasta tänään pääteltyä. Siinä menikin melkein kolme tuntia. Tuota oli ihana virkata, mutta lopputulos on ehkä hieman liian kukallinen minun makuuni. Ehkäpä tuo peitto lähtee jonkun kaverin vauvan elämää söpöyttämään. Mutta on se kyllä ihan supersöpö peitto...

Alimmaisena kaksinkertaisesta Nallesta neulottu vauvan peitto, jonka mallin nappasin Debbie Stollerin Stitch 'n Bitch: Neulojan käsikirjasta. Tämäkin peitto oli odotellut kaapissa vuoden verran, että vihdoinkin jaksaisin päätellä sen. Tähän peittoon en ole oikein tyytyväinen - se on liian karhea ja neulejälki on paikoittain epätasaista. Malli on kiva, mutta jos joskus teen toisen, niin teen sen pehmeämmästä langasta ja mielellään pätkävärjätystä, niin että pintaan tulee vähän enemmän eloa.

Molemmat sukkaparit ovat Novitan lehdistä. Vihreät pitsisukat ovat menossa kaverin tyttärelle, siniset oli tarkoitettu sairaalaviemisiksi miehen uudelle veljenpojalle, mutta en saanut niitä ajoissa valmiiksi. Pitää viedä ne myöhemmin... mikä tahansa tekosyy nähdä vauvaa kelpaa minulle. Kyseinen perhe kärsii kroonisesta sukkavajauksesta, joten sukat ovat aina tervetullut lahja ;) Pitäisi varmaan neuloa sukat myös tuoreelle isoveljelle... vaikkapa hurjat pääkallosukat. Vihreiden sukkien pitsineuletta oli hauskaa tehdä, helppoa mutta kaunista. Teen varmaan toisetkin, jos kaverit innostuvat tekemään tyttäriä.

Seuraavaksi vuoroaan odottaa pesukoneessa huovutettu laukku, johon pitää kirjailla kuvioita ja sitten kahvat pitää vielä ommella siihen kiinni. Täytyy kyllä sanoa että en ollenkaan pitänyt Huopasesta. Pesukoneessa laukkun huopui epämääräiseksi mytyksi, jota sai kiskoa oikein olan takaa, että siitä sai muotoiltua jotain etäisesti laukkua muistuttavaa. Huopanen tuntui oikein imaisevat kaikenlaista roskaa itseensä, ja pinnasta tuli muutenkin muhkurainen ja epämääräinen, vaikka alkuperäinen neule oli tasaista. Pitää vielä yrittää siistiä tuota, ennen kuin alan kirjoa siihen kuvioita. Ensi kerralla ostan Fritidsgarnia, siitä on parempia kokemuksia.

Mutta mitä tehdä vähän vajaasta 100 gramman kerästä Novita Havaij -lankaa? Ideoita?

Hahtuvaunelmia

Tilasin viime viikolla itselleni vähän hahtuvia Tunttarullasta kun Novitan foorumeilla hehkutettiin hahtuvista neulomisen ihanuutta ja suositeltiin tuota kauppaa. Odottelen malttamattomana että saisin lankapaketin, niin että pääsisin kokeilemaan hahtuvilla työskentelemistä. En ole tuota koskaan kokeillut, niin jännittää millaista se on. Haaveilen ihanista laukuista ja huovutetuista lapasista ja vaikka mistä ihanasta.

Tänään olen saanut melkein valmiiksi kahdet vauvansukat, ja nyt puikoilla on laukku Huopasesta. Kohta pitää kaivaa neula esiin ja päätellä sukat sekä ommella laukun pohja. Kuvia huomenna, jos kuvausolosuhteet ovat suotuisat.

Tämä käsin puuhastelu on kyllä niin rentouttavaa että vaivun kohta nirvanaan neulepuikkojen ääressä...

"Katso, äiti! Viffalalla on tuollainen valkoviitta!"

Linnéa virkkasi viime vuonna tällaisen liinan Samos-langasta, ja sen innoittamana halusin kokeilla samaa mallia ohuemmasta puuvillalangasta. Tämä valkoinen liina on virkattu Kotiväestä. Tein myös kaksi liinaa Novitan vihreästä Virkkauslangasta. Ohje löytyy kirjasta Stitch'n Bitch: Koukussa, Virkkaajan käsikirja.

Tuttu perhe käveli ohitseni kaupassa. Silloin kuulin kirkkaan lapsen äänen sanovan äidille:
"Katso, äiti! Viffalalla on tuollainen valkoviitta päällä!"
Naureskelin asiaa vielä myöhemmin, sillä kyllä kaikki kaupassa kuulivat mitä tyttö sanoi :)

Ponchoja ja huiveja

Olen tehnyt varmaan sata huivia ja poncohoa. Niitä on mennyt lahjaksi ystäville ja sukulaisille ihan ulkomaita myöten. Viimeisin lähti Poriin vanhalle työkaverille, syntymäpäivälahjaksi. Olin aikasemmin lähettänyt hänen tyttäreille lahjaksi ponchot ja niin äitikin toivoi itselleen sellaista. Niitä en valitettavasti muistanut napata kuvaa.


Tämä poncho syntyi Nalle Colorista. Siivotessani kaappia löysin anoppini hyrrähärvelin, jota olin kyllä käyttänyt aikaisemmin 1970-luvulla tehdessäni esikoiselle vauvan peittoa. Sain kyllä aikani mietiskellä miten kukka tehdään. Lopulta sain kehiteltyä mieluisan kukan ja yhdistin virkaamalla kukat ponchksi.


Tässä kukka lähikuvassa.


Kolmisen vuotta sitten työkaverini kiikutti minulle pussillisen lankoja, joiden joukosta löytyi myös ponchon ohje. Yllätykseni oli suuri kun löysin saman ohjeen Modasta vuotta myöhemmin, sillä pussukka oli matkannut Ilomantsista tänne etelään. Innostuin mallista niin, että olen vikkannut monista eri tyyppisistä langoista ja olen myös vaihdellut hieman malliakin. Kuvan poncho on virkattu nimettömästä angoralangasta jonka ostin Soukan lankakaupasta.



Tämä salomoninsolmuhuivi on virkattu samanlaisesta langasta kuin edellinen. Näitäkin on syntynyt useampi kappale.Koristelin hyivia parilla kukalla.

Laukkukavalkaadi

Olen tehnyt paljon laukkuja ,tässä muutamia.

Lankaharmitusta

Nyt kyllä nyppii. Aloin eilen tekemään Paris-kolmiohuivia, lankana Lidlistä ostettu turkoosikeltavalkoisenkirjava (huh mikä sana) Colorado. Tiedän että minulla on lankaa täydet 300 grammaa, juuri sopiva määrä kolmiohuiviin. Tiedän, että paketissa oli viisi nyssäkkää, ja se kuudes on jossain päin tätä huonetta jossa parhaillani istun. Tein sillä kuudennella jotain koevirkkauksia, kun etsin sopivaa koukkua.

Noh, nyt olen virkannut huiviin viisi nyssäkkää lankaa. Vielä puuttuu hapsut ja viimeinen mallikerta. Viides nyssäkkä loppui juuri. Ei hätää, se kuudes on ihan jossain tässä lähellä, minähän näin sen toissapäivänä kun järjestelin lankoja...

Niinhän sitä luulisi. Ei löydy kuudetta kerää mistään, vaikka käänsin jo lankalaatikot nurin. Eikä tuota lankaa niin vaan käydä ostamassa lisää, kun Lidl on mitä on. Ärrinmurrin. Siirrän siis melkein valmiin huivin keskeneräisten töiden laatikkoon, kunnes kuudes kerä löytyy. Siinä vaiheessa kun se löytyy, on keskeneräinen huivi luultavasti kadoksissa :P

Mainosnappeja

Väsäsin pari mainosnappulaa, siltä varalta että joku haluaa linkittää. Lankakeräkuvan tarjoaa Bigfoto.